Hurraa, hurraa! 7 pistettä, 7 pistettä pääsykokeista! Pakollinen capsin raiskaus: MINÄ PÄÄSEN LUKIOON JOSTA OLEN HAAVEILLUT JO KAKSI VUOTTA, WIPII! Ah, kylläpä helpotti.

Iloani miinustaa vähän, kun menin sitten eilen ottamaan vähän lähikontaktia soratien kanssa, ei kiva.  Ajelin rauhassa skootterillani ( = sähkövatkain) ja kun jarrutin, WHUMPS! Se vain lähti alta ja tapasin itseni katselemasta pikkukiviä. Älkää kokeilko tätä kotona. Nyt sähkövatkain ois vähän niin kuin pesun tarpeessa, koska onnistuin vuodattamaan jonkin verran verta sen päälle.

Vasen kyynärpää, vasen nilkka ja oikea polvi ovat melkoisen auki ja ilahduttavat minua märkimällä... nami. Äiti oli onneksi paikallaan ja paikkasi minut ansiokkaasti, ablodit hänelle siitä. Hyvä että olin liikkeellä capreilla, enkä farkuilla, ne olisivat hajonneet. (Onni onnettomuudessa)

Asiasta pullaan, tänään ruokalistalla on isosiskoni syntymäpäivän johdosta KAKKUA!

 

Syntymäpäivät ovat hauskoja tapauksia. Sitä saa viettä päivän prinsessana, äiti kokkaa kuin hullu ja isä laulaa kuorona pappan kanssa "Sä kasvoit neito kaunoinen"-biisiä. Siinä vasta hieno viisu. Populaa laukkaa ovesta sisään kädet täynnä lahjoja ja kukkia ja illan päätteeksi vatsa on pinkeänä herkuista. Nykyisin tosin allekirjoittaneen lahjat ovat lähinnä kirjekuori-muodossa, mutta ei se minua vaan haittaa. Rahalla saa ja alpakalla pääsee.

 

Koe Suomen kirjallisuushistoriasta takana päin, samoin englannin sanasto- ja kielioppikoe. Fiilis molempien suhteen on hyvä, paitsi etten muistanut miten ydinvoima kirjoitetaan. Pöh. Saamme tästä rakennettua kätevän aasinsillan siihen, että joku apinan sukulainen keksi joskus, että ysiluokkalaisten olisi hyvä tutustua Suomalaiseen energiantuotantoon ja siksi meidät kuskataan viimeisellä viikolla ihastelemaan Olkiluodon ydinvoimalan ihmeitä.... ei näin.

Olen pohdiskellut monia hyviä pakosuunnitelmia tilanteesta ja päätin huomenna kysyä fysiikan opettajalta hyvin tiukalla äänensävyllä (harjoittelin sitä tänään kotsan tunnilla), että jos koulussamme olisi joku juutalainen, niin hänen ei tarvitsisi tulla kevätkirkkoon, joten miksi minut pakotetaan Olkiluotoon, kun en usko ydinvoimaan? Jos minun on kaikesta huolimatta mentävä, olen ajatellut järjestää yhden naisen mielenosoituksen. Hypin ympäriinsä päälläni paita, jossa käsketään ajattelemaan huomisen lapsia ja laulan Volgaa. (En ole varma, liittyykö se aiheeseen, mutta mieleni tekee laulaa ja se on hyvin vakuuttava laulu)

Kesän lähestyessä, meikäläiseen on iskostunut pakottava matkakuume. Tiedän, etten tule pääsemään minnekään Hämeenlinnaa pidemmälle, mutta saahan sitä aina unelmoida. Minulla on kaksi paikkaa ylitse muiden, joissa haluan vielä joskus päästä käymään: Rooma ja Singapore. Kesä Roomassa, talvi Singaporessa. Se olisi ihanaa, jopa ihanampaa kuin tuleva Harry Potter ja Kuoleman Varjelukset-ensi-ilta. (No.. se ei kieltämättä ole paljon vaadittu, kun siellä on ohjaajana David Yates. Murr, maailman vihollinen numero yksi) Tässä muutama foto, jotka löysin Guukkelin perukoilta.

Ah. Pakko päästä.

Pitäisi tästä ryhtyä syventymään terveystiedon maailmaan ja ruveta kirjoittamaan huomista aamunavausta. No, heti kun jaksan.

Ja nyt testi, jota voisi verrata niihin viesteihin, joita tiedemiehet lähettävät avaruuteen toivoen jonkun vastaavan: Sinä maan asukas (En tarkoita olla rasistinen muiden planeettojen asukkaita kohtaan, anteeksi.) jos luet tätä, pistä kommenttia ja kerro, mihin kaupunkiin sinä matkustaisit, jos saisit matkustaa mihin tahansa.

 

Kiitti, kuitti ja kahville. - Eino.

 

7 tunnin unet viikonloppuna ovat ehdottomasti liian vähän, mutta minkäs teet. Vaikka kuinka yrittäisit nukkua, heräät lopulta kuitenkin jumalattomaan kuumuuteen tai siihen meteliin, joka syntyy, kun porukat on päästetty mellastamaan keittiöön ennen kello kymmentä. Kesän ja perheen haittapuolet.

Mutta väsymys ei haittaa, kun sain kuulla, että siskoni ja her poikaystävä (käytän heistä yhteisnimitystä kantti, voitte pohtia miksi) saivat vihdoin itselleen asunnon! Wipii, sillä se tarkoittaa, että meikä pääsee paremmille pinta-aloille. Minun nykyinen kämppäni kun... se on sanalla sanottuna pikkuruinen. Oikeasti. Tiedän ihmisiä joilla on isompi vessa, kuin se koppi jossa minä ja rattukset punkkaamme. Uuteen huoneeseeni saan vihdoin myös kunnonkokoisen sängyn, ah autuutta.

Vaikka pääsenkin muuttamaan vasta heinäkuun puolella, olen jo ehtinyt miettimään uuden valtakuntani värimaailman ja sisustuksen. Kun nykyisessä hallitsee vihreä, päätin, että violetti sopii loistavasti vallankumouksen väriksi. Kaksi seinää violetilla ja kaksi valkoisella. Hih.

Tässä vähän fotoa nykyisestä boxistani.

Tarkempi kuva leffalipuista, jotakuta kumminkin kiinnostaa.

 

Ja sitten vähän surullisempaa asiaa. Tänään on erään viime syksynä kuolleen kaverini syntymäpäivä. Ihan kummallinen olo. Se on hassua, ei me oltu edes sen läheisempiä, kunhan kavereita vaan, mutta silti toisen poismeno sattuu edelleen. Johtuukohan se siitä, että tämä poika oli niin uskomattoman positiivinen ja mahtava tyyppi? Ei sellaisilla ihmisille koskaan uskois käyvän mitään. Mutta joo, olen kieltäytynyt suremasta. Haluan uskoa ja uskonkin, että hän on viettämässä synttäreitään jossain, missä on vahvaa viinaa eikä lainkaan krapulaa.

Tässä pieni runonen, jonka kirjoitin aiheeseen liittyen.

Pakkaskukkasia

Sunnuntaina horisontti selkeni uudelleen

Heinät yrittivät nostaa itsensä maasta

Kynttilät sytytettiin, silmät kuivattiin

Naurun väistyttyä pakkanen saapui

Jätti kukkasensa ikkunaan

Suruvalittelunsa huurteiseen nurmikkoon

Perhonenkin kuoli eteiseen.

Päivän idoli: Martti, elokuvasta Autot. "Nyt mä tiedän et mä valitsin oikein - mun parhaan kamun"

 

Onko korrektia lykätä heti uusi postaus edellisen perään? No kettukarkit siitä, minun bloginihan tämä on, eli olen vähän kuin Jumalan asemassa. Ja Jumalana saan päättää, mikä on korrektia, eikös?

Äiti päätti heittäytyä ystävälliseksi ja tilasi minulle pari kallista kankaanpalasta Cybershopista, hurray ja rommia pullo! Katsokaa, kuolatkaa ja kadehtikaa.

www.cybershop.fi/product-images/4611/a--long-tee--colorful-cassettes/4611-IMG_9446copy.jpg/ 

www.cybershop.fi/product-images/4390/ashorts--plaid-brown/1palid_copy1.jpg/

Ja pienenä lisäintona, ulkona on 28 astetta lämmintä, kesä on täällä! On kyllä mahtava 10 viikoa tulossa, sain kerrassaan makean kesätyön kirjastosta ja palkkarahat on hyvä pistää haisemaan erinäisiin hankintoihin. (Lue: jäätelöä, karkkia, vaatteita ja kirjoja)

Koeviikko alkaa maanantaina, mutta en stressaa. Suomen kirjallisuushistoria on hallussa, tiedän miten Riston elämäntyyli tappoi Johannan (Työmiehen vaimo By Minna Canth) ja että tähtiä kuin otavassa, poikia on Jukolassa. (Kaikkihan tietävät tämän, right?)

Pakollinen paniikki: 6 PÄIVÄÄ LUKION PÄÄSYKOKEEN TULOKSIEN JULKISTAMISEEN, IIIK!

- Eino, joka jännittää ihan norsuna.

Kesäaamuista, lumihiutaleista, väreistä, sinisistä järvistä ja ehkä mukana on myös ripaus kemikaali X:ää. Pukeutuminen on minulle tapa ilmaista persoonallisuuttani ja siksi valitsen vaatteeni ja asusteeni melkoisen tarkkaan. Muutamia "vakiopaikkoja", joista lumppuni ostan, ovat H&M (olen löytänyt paljon halpoja värikkäitä farkkuja sieltä), Cybershop ja Televisio-niminen erikoisliike Turussa, sieltä saa erityisen ihania koruja. Tässä vähän suosikkejani vaatekaapin sekasotkun keskeltä.

 

Miesten T-paita, Seppälästä. Tuorein hankinta, sillä se tarttui mukaan vasta tänään.

 

Suosikkini kesän helteitä varten. Löytyivät H&M:ästä pari kesää sitten.

 

Innostuin viime kesänä ompelemaan ja tällaista seiskan arvoisilla kädentaidoillani syntyi. Rotat pureksivat siihen vähän reikiä, mutta onnistuin paikkaamaan ne jotenkuten.

 

Toinen kätteni hedelmä, materiaalina käytetty vanhaa tyynyliinaa ja pieneksi käynyttä toppia.

 

Laukut, eivätkö ne ole tytön parhaita ystäviä? Musta mankka on Cybershopista ja kauan sitä kuolasinkin, ennen kuin raaskin ostaa. Myös Eka Vekara-laukkuna tunnettu, sillä sen sisuksiin mahtuu uskomaton määrä tavaraa. Toinen on Riihipeikko Designin käsintehty tuotos, jota käytän koulussa.

Hieman maistiaisia koruvalikoimastani. Oranssit helmet ja Peace-korvikset ovat Tallinnasta, vaaleanpunainen hevosriipus ja lahjaksi saadut palapeli-korvikset ovat Televisiosta, Rubikinkuutio ja nopat Cybershopista, rukousnauha jostakin Kreikan saarelta ja Seta-nauha eräästä partiotapahtumasta, jossa noita jaettiin.

 

Kengät, joita useimmiten käytän. Reinot ovat niin iiiiiihanan rennot ja helpot vetää jalkaan, rakastan. Ruudulliset ovat tuliainen Tallinnasta.

 

Viimoisena nämä itselleni rakkaimmat asusteet. Serkkutyttö virkkasi tuon pipon minulle talveksi korvia lämmittämään, mutta tykkään siitä niin kovasti, että se keikkuu päässäni ympäri vuoden. Huivin ostin viime kesänä eräiltä markkinoilta ja sitäkin tulee käytettyä lähes päivittäin.